Библиография

1. 1. Вилкуна К. О положении финно-угорской этнографии (этнологии) в настоящее время // Советское финно-угроведение. 1965. № 2. С. 129–138.
2. 2. Жеребцов И.Л., Загребин А.Е., Шарапов А.Ю., Юрпалов А.Ю. Этнографический музей и идентичность: к предыстории формирования музейных коллекций пермских народов (коми и удмуртов) // Известия Коми научного центра УрО РАН. 2012. Вып. 1. С. 78–82.
3. 3. Загребин А.Е. Этнографическое финно-угроведение в России: динамика научных идей и знаний // Труды Карельского научного центра РАН (Гуманитарные науки). 2014. Вып. 3. С. 3–8.
4. 4. Загребин А.Е., Куликов К.И. Советское финно-угроведение 1920-х — начала 1930-х гг.: первые действия и противодействия // Проникновение и применение дискурса национальности в России и СССР в конце XVIII — первой половине XX вв. / Ред. И. Яатс, Э. Таммиксаар. Тарту: Эстонский национальный музей, 2011. С. 149–163.
5. 5. Загребин А.Е., Шарапов В.Э. К истории “пермской экспедиции” У.Т. Сирелиуса // Этнографическое обозрение. 2008. № 1. С. 110–117.
6. 6. Загребин А.Е., Шарапов В.Э. У.Т. Сирелиус и проблемы изучения культуры жизнеобеспечения финно-угорских народов России // Вестник Поморского университета. Серия: Гуманитарные и социальные науки. 2011. № 6. С. 22–28.
7. 7. Полвинен Т. Держава и окраина. Н.И. Бобриков — генерал-губернатор Финляндии 1898– 1904 гг. СПб.: Европейский дом, 1997.
8. 8. Попов Н.С. Вклад С.К. Кузнецова в изучение традиций марийцев и удмуртов // Финно-угроведение. 2005. № 1. С. 58–78.
9. 9. Сирелиус У.Т. Путешествие к хантам / Пер. с нем. и публик. Н.В. Лукиной. Томск: Изд-во Томского ун-та, 2001.
10. 10. Сурво В.В., Сурво А.А., Шарапов В.Э. Этнография “у зеркала”: письма У.Т. Сирелиуса с Белого моря // Уральский исторический вестник. 2016. № 2. С. 88–97.
11. 11. Фишман О.М. Контакты и импульсы: из истории финской и российской этнографии // СанктПетербург — Хельсинки, Хельсинки — Санкт-Петербург, 1809–2004 / Отв. ред. А.В. Прохоренко. СПб.: Институт Финляндии в Санкт-Петербурге: Европейский Дом, 2005. С. 175–187.
12. 12. Харузин Н.Н. Очерк истории развития жилища у финнов // Этнографическое обозрение. 1895. Кн. 24. № 1. С. 35–78; кн. 25. № 2. С. 51–104.
13. 13. Balassa I. Jancó János, az etnográfus // Ethnográphia. 1968. Kt. 79. Ol. 319–323.
14. 14. Blomstedt Y., Sucksdorf V. Karelische Gebäude und ornamentale Formen aus Zentral-Russisch-Karelien. Helsingfors: Finnische Altertumsgesellschaft, 1902.
15. 15. Buch M. Die Wotjäken: Eine ethnologische Studie. Helsingfors: Druckerrei der Finnischen Litteratur Gesellschaft, 1882.
16. 16. Heikel A.O. Die Gebäude der Tscheremissen, Mordwinen, Esten und Finnen. Ethnographische Forschungen aus dem Gebiete der finnische Völkerschaften. Helsingfors: Druckerrei der Finnischen Litteratur Gesellschaft, 1888.
17. 17. Hämäläinen A. Das Gebiet, die Aufgaben und der gegenwärtige Stand der finnisch-ugrischen Völkerkunde // Mitteilungen des Vereins für finnische Volkskunde. 1943. Bd. 1–2. S. 1–13.
18. 18. Inha I. Kalevalan laulumailta. Helsinki: Tietosanakirja OY, 1921.
19. 19. Jankó J. A magyar halászat eredete // Jankó J. Zichy Jenő Gróf harmadik ázsiai utazása I. Budapest; Leipzig: Hornyánszky V.; Karl W. Hiersemann, 1900.
20. 20. Jankó J. Die ethnographische Abtheilung des ungarischen Nationalmuseums // Acta Ethnographica Academiae scientiarum Hungaricae. 1978. T. 27. S. 223–224.
21. 21. Jankó J. Finnországi jegyzetek. Budapest: Néprajzi Múzeum, 1993.
22. 22. Jankó J. Utazás osztjákföldre 1898. Budapest: Néprajzi Múzeum, 2000.
23. 23. Karkama P. The Individual and National Identity in J.V. Snellman’s Young-Hegelian Theory // National History and Identity: Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region in the Nineteenth and Twentieth Centuries (Studia Fennica: Ethnologica 6) / Ed.M. Branch. Helsinki: Finnish Literature Society, 1999. P. 141–152.
24. 24. Kodolányi J., Jr. Gróf Zichy Jenő harmadik ázsiai expediciója és Jankó János // Néprajzi Értesitő. 1997. Kt. 79. Ol. 47–56.
25. 25. Korhonen T., Räsänen M. Niilo Valonen 1913–1983 // Pioneers: The History of Finnish Ethnology (Studia Fennica: Ethnologica 1) / Ed.M. Räsänen. Helsinki: Finnish Literature Society, 1992. P. 144–168.
26. 26. Korompay B. Jancó János, a finnugor néprajzi kutatásokúttörője // Nyelvtudományi Közlemények. 1954. Kt. 54. Ol. 228–246.
27. 27. Lehtinen I. Field Expedition as a Source of Finno-Ugrian Ethnology // Pioneers: The History of Finnish Ethnology (Studia Fennica: Ethnologica 1) / Ed.M. Räsänen. Helsinki: Finnish Literature Society. 1992. P. 41–49.
28. 28. Lehtinen I. August Ahlqvistin kansatieteelliset havainot // Suomen kieli, Suomen mieli. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. S. 78–97.
29. 29. Lehtonen J.U.E. U.T. Sirelius ja kansatiede. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1972.
30. 30. Lehtonen J.U.E. U.T. Sirelius: Student of Finno-Ugric Ethnology // Ethnologia Scandinavica. 1981. P. 13–21.
31. 31. Lehtonen J.U.E. Kustaa Vilkuna // Pioneers: The History of Finnish Ethnology (Studia Fennica: Ethnologica 1) / Ed.M. Räsänen. Helsinki: Finnish Literature Society, 1992. P. 126–134.
32. 32. Niiranen T. Axel Olai Heikel. Sumalais-ugrilaisen kansatieteen ja arkeologian tutkija. Kuopio: Kustannuskiila, 1987.
33. 33. Sihvo H. Karelia: A Source of Finnish National History // National History and Identity: Approaches to the Writing of National History in the North-Baltic Region Nineteenth and Twentieth Centuries (Studia Fennica: Ethnologica 6) / Ed.M. Branch. Helsinki: Finnish Literature Society, 1999. P. 181–201.
34. 34. Sirelius U.T. Ostjakkilaiselta matkaltani v. 1898 // Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1900a. no 17. P. 1–29.
35. 35. Sirelius U.T. Kertomus ostjakkien ja vogulien luo tekemästäni kansatieteellisestä tutkimusmatkasta v 1899–1900 // Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1900b. no 18. P. 1–10.
36. 36. Sirelius U.T. J. Jankó. Herkunft der magyarischen Fischerei // Finnisch-Ugrischen Forschungen. Anzeiger. 1901. Bd. 1. S. 1–26.
37. 37. Sirelius U.T. Ostjakkien ja vogulien hautaustavoista ja heidän käsityksestään elämästä kuoleman jälkeen // Suomen Museo. 1902. Bd. 9. S. 49–56.
38. 38. Sirelius U.T. Ostjakkien ja vogulien hautaustavoista ja heidän käsityksestään elämästä kuoleman jälkeen // Suomen Museo. 1903a. Bd. 10. S. 4–14, 36–42.
39. 39. Sirelius U.T. Die Handarbeiten der Ostjaken und Wogulen // Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1903b. no 22. S. 1–75.
40. 40. Sirelius U.T. Ostjakkien ja vogulien tuohi- ja nahkakoristeita. Ornamente auf Birkenrinde und Fell bei den Ostjaken und Wogulen. Helsingissä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö, 1904.
41. 41. Sirelius U.T. Suomalaisten kalastus, I–III. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, 1906–1908.
42. 42. Sirelius U.T. Matkakertomus kansatieteelliseltä matkalta permalaiskansain keskuuteen kesällä 1907 // Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1908a. no 25. S. 15–17.
43. 43. Sirelius U.T. Über die primitive Wohnungen der finnischen und ob-ugrischen Völker. Helsingfors: Finnisch-Ugrische Gesellschaft, 1910.
44. 44. Sirelius U.T. Primitive konstruktionsteile an prähistorischen Schiffen // Finnisch-Ugrische Forschungen. 1912a. Bd. 13. S. 1–6.
45. 45. Sirelius U.T. Über einige Traggeräte und Umschlagetücher bei den finnisch-ugrischenVölkern // Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja. 1912b. Vol. 26. S. 29–58.
46. 46. Sirelius U.T. Über das Jagdrecht bei einigen finnisch-ugrischen Völkern // Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1914a. Vol. 35. S. 1–34.
47. 47. Sirelius U.T. Über einige Prototype des Schlittens // Journal de la Société Finno-Ougrien. 1914b. no 30. S. 1–26.
48. 48. Sirelius U.T. Suomen kansanpukujen historia // Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1916. no 31.
49. 49. Sirelius U.T. Suomen kansanomaista kulttuuria, I–II. Esineellisen kansatieteen tuloksia. Helsinki: Otava, 1919; 1921.
50. 50. Sirelius U.T. Kalevalatalo, suomalaisen kulttuuritutkimuksen ahjo ja ohjelma. Helsinki, 1921.
51. 51. Sirelius U.T. Suomen Kansallismuseo. Opas suomalais-ugrilaisella osastolla. Helsinki, 1923.
52. 52. Sirelius U.T. Die Herkunft der Finnen. Die finnisch-ugrischen Völker. Helsinki, 1924a.
53. 53. Sirelius U.T. Suomen ryijyt. Tekstiilihistoriallinen tutkimus. Helsinki: Otava, 1924b.
54. 54. Sirelius U.T. The Ryijy-Rugs of Finland: A Historical Study. Helsinki; Zwickau, 1926.
55. 55. Sirelius U.T. Die Volkskultur Finlands. I: Jagd und Fischerei in Finland / Hrsg. von Wolfgang Steinitz. Berlin; Leipzig: de Gruyter, 1934a.
56. 56. Sirelius U.T. Metsästys // Suomen suku, III. Helsinki: Otava, 1934b. S. 3–46.
57. 57. Sirelius U.T. Reisebeschreibung der zweiten expedition von U.T. Sirelius zu den Ostjaken und Wogulen // Reise zu den Ostjaken / Hrsg. von I. Lehtinen. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1983. S. 15–21.
58. 58. Sirelius U.T., Wichmann Y. Pari vanhaa pyydystä // Virittäjä. 1914. Vol. 18. S. 96–101.
59. 59. Vilkuna K. Opetajani Uuno Taavi Sirelius // Kalevala seuran vuosikirja. 1969. Vol. 49. S. 85–101.
60. 60. Vuorela T. Ethnology in Finland before 1920. Helsinki: Societas scientiarum Fennica, 1977.
61. 61. Wilson W.A. Folklore and Nationalism in Modern Finland. Bloomington: Indiana University Press, 1976.